Matkailualan arvonlisävero on monimutkainen juttu. Mikä tahansa yritys voi joutua matkailualan arvonlisäveron erityisjärjestelmän hampaisiin. Kyse ei siis ole lainkaan vain matkailualalla toimivien haasteellisesta arvonlisäveron käsittelystä, vaan jokainen toimija, joka myy palvelun, joka sisältää joko kuljetuksen ja majoituksen, tai kuljetuksen ja jonkin olennaisen matkapalvelun voi joutua soveltamaan pakollisena matkailualalle tyypillistä matkailualan marginaaliverotusta.
Esimerkki: pt-palveluja tarjoava yrittäjä järjestää kahden päivän mittaisen liikuntaleirin. Leiri sisältää ruokailun ja ohjelman mutta majoitus ja kuljetus on hankittava itse. Kyse ei ole arvonlisäverolain näkökulmasta matkanjärjestäjästä eikä näin ollen marginaaliverotus tule sovellettavaksi.
Kysymys on sinänsä erittäin kimurantti, nimittäin arvonlisäverolaissa matkanjärjestäjää ei ole avattu. Jos yrityksesi kuitenkin on valmismatkaliikelain mukaan matkanjärjestäjä, vastaus on helppo: kyllä, kuulut erityisjärjestelmän piiriin. Mikäli et ole aivan varma asiasta, asiaa voidaan lähteä pohtimaan sitä kautta, että selvitetään seuraavat seikat:
Mikäli myyt vaikkapa kolmen päivän treenileiripaketteja, jotka sisältävät kuljetuksen leiripaikalle, majoituksen, ruokatarjoilun ja ohjattuja treenejä, kyseessä on arvonlisäverolain näkökulmasta matkan järjestämisestä, ja toiminta on luonteeltaan matkapakettien myyntiä.
Esimerkkitapauksessa voidaan joutua soveltamaan matkailualan erityisjärjestelmää kokonaisuudessaan, osittain tai ei lainkaan riippuen yllä olevien 1.-4. kohdan vastauksista.
Käytännössä siis voi olla, että osasta myytyä palvelua tulisi laskuttaa tavallisen arvonlisäverokäytännön mukaan, olkoonpa se tässä vaikkapa alv 24 %, ja osassa palvelua tulikin soveltaa matkailualan marginaaliverotusta.
Kyllä, asiastahan tuli varsin kimurantti. Täsmennyksenä sanottakoon, että tavallinen arvonlisäverokäytäntö tulee sovellettavaksi aina silloin, jos myyt itse suorittamaasi palvelua tai olet hankkinut palvelun muulta kuin toiselta elinkeinoharjoittajalta.
Jotta matkailualan marginaaliverotusta sovelletaan, tulee arvonlisäverolain mukaan matkapalvelu myydä omissa nimissä toisilta elinkeinoharjoittajilta hankittuja palveluja suoraan matkustajan hyväksi. Eli yrittäjä myy pakettimatkaa omissa nimissä eli vaikkapa yrityksenä Laatikkoreissu Oy ja suoraan asiakkaalle.
Laatikkoreissu Oy on tehnyt hankinnat pakettimatkaan toisilta elinkeinoharjoittajilta. Asiakas mieltää ostavansa palvelun suoraan myyjältä eli Laatikkoreissu Oy:ltä. Laatikkoreissu Oy ei itse osallistu palvelun suorittamiseen.
Matkatoimistopalvelun käsitettä ei ole tarkemmin avattu. Alla olevilla tavoilla voidaan miettiä, tuleeko myytävästä palvelusta pakettimatka tai koottu palvelupaketti.
Sinänsä se seikka miten paketti on koottu ei vaikuta siihen, että miten arvonlisäverolaissa tapausta tulkitaan. Paketti voidaan koota vaikka yhden nettisivun kautta, jossa asiakas räätälöi oman pakettimatkansa eri sivustojen kautta. Kyse on pakettimatkasta ja arvonlisäverolain mukaisesta matkatoimistopalvelun myynnistä.
Eli erittäin huomionarvoista on seikka, että niin kohdat 1. kuin 2. voivat kuulua matkailualan arvonlisäverotuksen piiriin tai olla kuulumatta.
Asiantuntijat suosittelevatkin näissä tapauksissa pääsääntöisesti ennakkoratkaisun hakemista verottajalta. Matkailualan marginaaliverotus kun on erittäin kinkkinen systeemi.
Mikäli tällaista pakettimatkaa vain välitetään ja tästä saadaan palkkiota, ei kyse ole arvonlisäverolain mukaisesta matkapalvelun myynnistä.
Tässäpä esimerkki, jossa ei sovelleta matkailualan marginaaliveroa: Myyjä myy matkatoimiston pakettimatkoja. Matkatoimisto määrä matkojen hinnan ja myyjä saa myynnistään provisiota.
Asiaa voidaan rajata siten, että mietitään, voiko myyjä vaikuttaa myynnin hintaan. Jos myyjä voi vaikuttaa hintaan eli hinnoitella matkan haluamallaan tavalla, kyse todennäköisesti on nimenomaan omissa nimissä tapahtuvasta myynnistä. Mikäli taas asiakkaan maksamaan hintaan ei ole myyjällä osaa eikä arpaa, ei kyseessä ole myynnistä omissa nimissä.
Se keneltä palvelu on hankittu, on varsin merkityksellinen arvonlisäveron käsittelyn osalta. Kysymys ei anna kuitenkaan vastausta siihen, että tulkitaanko kokonaisuus matkapalvelumyynniksi.
Jos palvelu on hankittu naapurin Nupulta, joka ei harjoita minkäänlaista liiketoimintaa, ei kyseessä ole arvonlisäveron näkökulmasta marginaaliveromenettelyn piiriin kuuluvasta hankinnasta. Jos taas ostat palvelun, kuten esimerkiksi majoituksen tai tenniskurssin toiselta yritykseltä, tilanne kuuluu arvonlisän näkökulmasta marginaalimenettelyn piiriin.
Jos myynnistä on maksettu 24 % arvonlisävero eikä voittomarginaalista, niin myynnin osalta on maksettu liikaa myynnin arvonlisäveroa. Vastaavasti ostoista on alv-vähennetty kokonaisuudessaan, vaikka matkailualan marginaaliverotuksessa tähän ei ole vähennysoikeutta. Eli molempiin suuntiin on menty metsään arvonlisäveron tilityksen osalta.
Suurin kompastuskivi yrittäjän näkökulmasta on se, että on arvonlisävero käsitelty väärin ja verokarhun kynsiin joutuessa voi tulla sanktiomaksuja tästä.
Lopputulos eli se onko tilittänyt arvonlisäveroa liikaa vai liian vähän on kiinni siitä, minne myy, minkälaista palvelua myy, ja millä katteella.
Summasummarum: Matkailualan arvonlisäverotus on tapauskohtaista tulkintaa. Asiantuntijatkin toteavat tämän olevan erittäin haastava arvonlisäverotuksen osa-alue, jossa aina tapausta tarkastellaan erikseen.
Suuri suositus on, että matkailualan toimija hakee arvonlisäverosta verottajalta ennakkoratkaisun.
Verottajan ohje:
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48715/matkatoimistopalvelujen_marginaaliverot/
Sanna Mattila, Tilitoimisto Mandaatti, yksikönjohtaja, KLT-kirjanpitäjä
By accepting you will be accessing a service provided by a third-party external to https://www.mandaatti.fi/
