Joululahjojen aika lähestyy.

Miten henkilökunnan ja ja yhteistyökumppaneiden lahjat voi vähentää verotuksessa?

Mukavat muistamiset joulun aikaan kuuluvat suomalaiseen yritysperinteeseen. Käsi kädessä sen kanssa kulkee myös pähkäily, mitä voi antaa, ja miten verottaja asiaan suhtautuu.

Tässä selvitystä työntekijöiden ja muiden yhteistyökumppaneiden lahja-asian suhteen.

Henkilökunnalle annettu lahja ei aiheuta antajalle ennakonpidätysvelvollisuutta tai vaikuta eläkevakuutusmaksuihin, mikäli lahja on kohtuullinen ja se ei ole rahaa, eikä lahjakortti. Yllä mainittu lahja on käytännössä esinelahja. Yksittäisen työntekijän lahja on verottajan mielestä kohtuullinen, kun se on maksimissaan 100 euroa vuodessa. Henkilökunnan lahja on antajalle verotuksessa vähennyskelpoista kulua, arvonlisäveron vähennysoikeutta ei ole.

Poikkeuksena 100 euron yhteissummalle on tilanne, jolloin työntekijällä on vuoden aikana ollut jokin erityinen merkkipäivä; 50-, 60-, 70-vuotispäivä, hääpäivä tai hän on valmistunut ammattiin. Erityinen merkkipäivämuistaminen voi olla arvoltaan 1-2 viikon bruttopalkan arvoinen esinelahja. Vuoden aikana erityistä merkkipäivää viettäneelle työntekijälle annettujen lahjojen yhteissumma voi ylittää edellä mainitun 100 euron arvon.

Joulurahat sekä muut yleiskäyttöön soveltuvat ostoskortit ja muut rahaan verrattavat suoritukset henkilökunnalle katsotaan palkaksi niiden arvosta riippumatta. Eli rahalahjat ja lahjakortit ovat aina verottajan silmissä palkkaa.

Tässä blogitekstissä erittelen niitä tekijöitä, jotka ovat kasvavan yrityksen haasteita ja ongelmia. En anna suoria ohjeita kasvun hallitsemiseksi, vaan pyrin nostamaan esiin tärkeitä aihepiirejä. Oletan, että yrityksesi tuote/palvelu on kunnossa ja toimintasi on kohtuullisen kannattavaa.

Kun yrityksen toiminta kasvaa ja tuote myy hyvin, myynti on ehdottomasti yksi tärkeimmistä kasvun tekijöistä – ilman sitä ei kasvua tietenkään ole. Mutta miten kasvuyritys pystyy pitämään paketin kasassa kasvuvuosina? Miten yritys voi skaalata (=monistaa) liiketoimintaansa uusille paikkakunnille tai kansanväliseksi?

1. Näppituntuma ei enää riitä – tarvitaan toiminnanohjausjärjestelmä kasvun tueksi

Näppituntuma on yleensä hyvä mittari yrityksen alkuvaiheessa, mutta kasvun myötä näppituntuma ei yleensä enää riitä. Myynnin lisääntyessä yritykselle voi olla haasteellista säilyttää realistinen käsitys siitä, mitä tavaraa missäkin tarvitaan ja miten tavarat saadaan toimitettua. Yritykselle voi olla haasteellista hallita tilauksia, ja kalenteri voi mennä erittäin pahasti sekaisin kysyntäpiikin iskiessä. Mikäli yrityksen johto ei näe kokonaiskuvaa yrityksen käytännön toiminnasta, on erittäin suurena riskinä, että yritys ajaa sokkona päin puuta.

Erilaisia toiminnanohjausjärjestelmiä on markkinoilla useita. Monet ohjelmistot saattavat olla melko järeitä, ja kalliitakin. Yrityksen johdon kannattaa kuitenkin muistaa, että hienoa ohjelmistoa tärkeämpää on selkeän kokonaiskuvan säilyminen. Toiminnanohjausjärjestelmän tärkeimpänä ominaisuutena on antaa riittävän hyvä kuva yrityksen operatiivisen toiminnan kokonaistilanteesta.

Tämä asia saattaa olla isossakin yrityksessä todella pahasti pielessä. Jorma Ollila toteaa muistelmissaan, että Nokia meinasi tuhoutua vuonna 1995, kun yhtiön toiminnanohjausjärjestelmät eivät pysyneet nopean kasvun mukana. Ollilan mukaan Nokia menetti ohjattavuutensa lähes kokonaan 1995. Toki kokoluokka on massiivinen, mutta tähän asiaan kannattaa ehdottomasti kiinnittää huomiota jo kasvun alussa.