Taloushallintoa vai kirjanpitoa, kas siinä pulma!

Taloushallinto ja kirjanpito ovat jokaiselle suomalaiselle yrittäjälle tuttuja juttuja. Mutta ovatko ne yksi ja sama, vai miten se oikeastaan meneekään.

Kysytäänpä sitä asianosaisilta. Nopea galluppi tilitoimiston taloushallinnon ammattilaisten keskuudessa kertoi, että kirjanpito tarkoittaa suppeampaa kokonaisuutta yrityksen talousgenrestä kuin taloushallinto.
Ihan tarkkaa viivaa siihen, että missä kirjanpidon ja taloushallinnon välinen raja menee, ei kukaan halunnut antaa.

 

Ammattilaiset arvioivat kuitenkin taloushallinnon olevan laajempi kokonaisuus yrityksen taloustilanteesta kuin vain kirjanpito – ei ole olemassa taloushallintoa ilman kirjanpitoa, muistuttivat ammattilaiset. Laadimme tähän karkean erittelyn: kirjanpidon tehtävä on kirjata yrityksen tulot ja menot sekä varat ja velat, joiden avulla saadaan laskettua yrityksen kannattavuus ja taloudellinen tila. Taloushallintoon taas kuuluu kirjanpidon lisäksi muun muassa laskutus, myynti- ja ostoreskontran käsittely, palkanlaskenta, viranomaisilmoitukset ja veroilmoitukset. Taloushallinnossa siis hallinnoidaan ja toisaalta sen avulla myös tuotetaan tietoa kirjanpitoon.

 

Kuulostaa ehkä vähän epäselvältä, mutta maailma on harvoin ihan yksiselitteinen systeemi. Sähköisen taloushallinnon vallatessa alaa, takavuosina okulaariin osui aina silloin tällöin listauksia, joissa ennakoitiin kirjanpitäjän ammatin jäävän osaksi historiaa siinä missä kirjanpainajan. Oi, kuinka väärässä nämä ennustajat ovatkaan olleet!

Vaikka kirjanpitäjän työ on sähköisissä järjestelmissä tietyin osin automatisoitunut, lainsäädännön jatkuvat muutokset ja lakien ja säädösten monimutkaistuvat vaatimukset ovat osaltaan pitäneet huolen siitä, että laadullisen työn osuus eli sellaisen työn osuus, jonka vain ihmisaivot voivat suorittaa, on jopa entistä mittavampaa.

Tämän lisäksi kirjanpitäjän ja/tai taloushallinnon asiantuntijan rooli on muokkautunut koko ajan konsultoivampaan suuntaan.

Monimutkaisessa yritysympäristössä yrittäjä haluaa usein kirjanpitäjän näkemyksen tai tiedon tehdessään yritystoimintaan liittyviä ratkaisuja. Vai mitäs tuumaat, pystyykö tekoäly pohtimaan yrittäjän kanssa, mikä olisi seuraava hyvä laajenemissuunta taikka mitä sosiaalisia ja psykologisia tekijöitä kannattaa ottaa huomioon yhtiöjärjestelyjä tehdessä. Parhaimmillaan kirjanpitäjä toimii jopa yrityksen talouspäällikkönä, joka antaa yrittäjälle tai yritysjohdolle neuvoja, jotka kumpuavat talouslukujen terävästä ymmärryksestä. 

Päätökset tekee kuitenkin yrittäjä ja yritysjohto. Yritysjohto vastaa liiketoimintaan liittyvästä päätöksenteosta.

Epävarmoissakin olosuhteissa yritysjohdon on pystyttävä tekemään päätöksiä, joiden vaikutukset saattavat olla kauaskantoisia.

 

Mihin päätöksenteko on syytä perustaa?

 

Talouspuolen päätökset on syytä perustaa:

1. saatavilla olevaan historialliseen dataan
2. nykyisyyteen

3. oletuksiin ja arvioihin tulevasta

Ei siis ihan helppo homma, mutta avataan asiaa. Aloitetaan ensimmäisestä kohdasta eli saatavilla olevasta historiallisesta datasta. Tuloslaskelma ja tase ovat yrityksesi historiallisia raportteja. Joka ei tunne historiaa, ei ymmärrä nykyaikaa.

 

Eli opettele ihmeessä tulkitsemaan tuloslaskelmaa ja tasetta. Niistä löydät simppelit blogaukset tästä:

Tase

Tuloslaskelma

Tuloslaskelmasta ja taseesta näet, mikä on ollut järkevää liiketoimintaa ja mikä ei. Nämä ovat yrityksesi tärkeimmät opinkappaleet. Kakkoskohta eli nykyisyys taloustilanteesta on karkeasti määriteltynä pankkitilin saldo. Aika tärkeä luku, jonka optimointiin kannattaa pistää paljon paukkuja. Pankkitilin saldo eli kassa on sama asia kuin yrityksesi pelimerkit. Kassaan saadaan rahaa tekemällä laskutusta, mutta siihen on myös muita konsteja.

Jos haluat oppia lisää kassanhallinnasta, lue tämä teksti. 

Lopuksi mennään yllä mainittuun kohtaan kolme. Viimeisimpänä päätöksenteon estradille kävelee oletukset ja arviot tulevaisuudesta.

Bisnesneroilla on ylivoimaiset oletukset tulevaisuudesta eli paras bisnesvainu, esimerkiksi Woltin ja Supercellin tyypit ovat juuri näitä. Mutta onneksi tavallisella kuolevaisellakin on melko usein ihan riittävä taju pyörittää menestyvää yritystä.

Ja hei, nyt tulee painavaa asiaa: tavallinen kuolevainenkin voi menestyä liike-elämässä ihan mukavasti keskinkertaisellä bisnesälyllä, jos kunnossa on taju historiasta (hallussa tuloslaskelma ja mieluusti tase) sekä kassassa on jatkuvasti pelimerkkejä (eli rahaa).

Tarvitseeko toimitusjohtajan olla siis kaikkien alojen asiantuntija, joka kykenee kaiken muun lisäksi ennustamaan tulevaisuuden kirjanpitäjän toimittamista raporteista?

 

Ei välttämättä. Kuten yllä jo mainitsimme, kirjanpitäjä toimii omalta osaltaan yrityksen neuvojana talousasioiden suhteen. Jos yrittäjä, toimistusjohtaja tai yhtiö haluaa vielä suurempaa panostusta liiketoiminnan ja talouslukujen analysointiin ja konsultointiin, on olemassa vielä yksi taho, jonka asiantuntemuksen voi ottaa valjaisiin. 

 

Se on talouspäällikkö.

Talouspäällikkö

 

Talouspäällikön tärkein tehtävä on toimia toimitusjohtajan oikeana kätenä talouteen liittyvissä asioissa. Ihannetapauksessa talouspäälliköllä on myös vankka käsitys yrityksen johtamisesta kokonaisuutena ja hän pystyy omalla osaamisellaan täydentämään toimitusjohtajan näkemyksiä.

 

Vaikka talousjohtaminen on edellytys liiketoiminnan jatkuvuudelle, ei pienessä yrityksessä monesti tarvitse olla erillistä talouspäällikköä. Riittää, kun toimitusjohtajalla on riittävä ymmärrys yrityksen talouden tilasta ja hän saa tarvittaessa apua ulkopuoliselta taholta.

 

Kasvun myötä talouden analysointi ja ennustaminen muuttuu monimutkaisemmaksi ja alkaa vaatia enemmän aikaa. Tällöin on syytä punnita, olisiko yrityksen syytä käyttää omaa talouspäällikkö tai ostaa talouspäällikön ammattilaispalveluja.

 

Haluatko keskustella kanssamme yhtiösi taloushallinnon järjestämisestä tai haluatko kuulla, millaisia talouspäällikköpalveluita tarjoamme?

Me autamme mielellämme, joten ota yhteyttä!