Mitä asioita on syytä huomioida talouden mittaristoa luodessa?

Numeroilla johtaminen kalskahtaa korvaan, no ehkä vähän numeraaliselta. Se on kuitenkin meidän tilitoimistoväen vahvuusaluetta johtamisen (myrskyisässäkin) valtameressä
Kylmä tosiasia on, että numerot ja mittarit antavat yritysjohdolle korvaamattoman tärkeää tietoa siitä, mistä ollaan tulossa ja minne on syytä olla menossa. Sähköiset taloushallinnon järjestelmät tuottavat yrityksen taloudesta lähes reaaliaikaista tietoa. Siinä missä aiemmin tieto hankittiin kalkulaattorin numeropainikkeita näppäilemällä, nykyaikaisista järjestelmistä kaikki oleellinen tieto on saatavilla muutamalla klikkauksella.

Meidän aikaamme leimaavat valtavat tietomäärät. Lähes aiheesta kuin aiheesta tietoa on tarjolla niin paljon ja nopeasti, että tiedon suodattamisen rooli korostuu jatkuvasti. Joskus puhuttiin, että pitää nähdä metsä puilta ja kyllä se vieläkin on sama homma.

Yritysjohtoa kuormitetaan informaatiotulvalla, eikä kaikkea saatavilla olevaa tietoa ei ole mahdollista analysoida.

Mitkä sitten ovat niitä mittareita, joihin on syytä keskittyä? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, joka pätee kaikissa olosuhteissa.
Tässä tekstissä käsittelemme tekijöitä, joita on syytä ottaa huomioon päätettäessä, mitkä tunnusluvut yritysjohto ottaa aktiiviseen seurantaan.

Talouden mittarit toimintaa ohjaavana tekijänä

Klassisia talouden lukuja ovat kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta indikoivat luvut.
Talouden mittariston on syytä ulottautua usein konkreettisemmalle tasolle kuin pelkän toteutuneen lopputuloksen seurantaan. Hyvä mittaristo auttaa yritysjohtoa ohjaamaan päivittäistä toimintaa.
Se myös kannustaa työntekijöitä tavoitteen toteutumisen kannalta oikeisiin toimenpiteisiin.

Esimerkki 1  – Myynnin tehokkuuden mittaaminen

Mikäli yritysjohto keskittyy pelkästään toteutuneen myynnin seurantaan, yksittäisten myyjien johtamisesta tulee haastavaa. Silloin onnistuminen voidaan arvioida vasta tarkastelujakson päätteeksi. Lisäksi pelkkään lopputulokseen keskittyminen saattaa johtaa epärealististen tavoitteiden asettamiseen.

Kokonaismyynnin rinnalla voi olla syytä mitata esimerkiksi alla olevia tekijöitä:

  1. Kuinka monta asiakastapaamista myyjällä on kuukaudessa?
  2. Kuinka moni asiakaskäynneistä päätyy kauppaan?
  3. Mikä on kaupan keskisumma?
  4. Mitä väyliä pitkin tarjouspyynnöt tulivat?

Näiden kysymysten avulla yritysjohto voi paikallistaa myynnin pullonkaulat ja tehdä korjaavia toimenpiteitä.

Esimerkki 2 – Yrityksen kassavarat on vähissä

Vaikka kassavirtalaskelma on korvaamattoman tärkeä johtamisen työkalu, pelkkä tulojen ja menojen seuraaminen ei monesti riitä kassakriisistä ulos pääsemiseen.
Kassavirtalaskelman rinnalle onkin syytä miettiä muita tärkeitä mittareita, joiden avulla ongelmat saadaan ratkaistua.

Esimerkkinä tästä yrityksen varaston kierron seuranta. Mikäli varastoon on sidottu paljon rahaa, katse on syytä kääntää varaston kiertoaikaan. Kiertoa pitää pyrkiä tehostamaan.

Eli ei ole järkevää pitää ylisuurta varastoa. Pidä siis varasto pienenä.

Kassavarojen ollessa vähissä on myös syytä tarkastella yrityksen osto- ja myyntilaskujen kiertoaikaa.

Avataanpa tässä kohti myös sitä, mitä yrityksen osto- ja myyntilaskujen kiertoaika tarkoittaa käytännössä.
Eli sehän tarkoittaa sitä, kuinka nopeasti yritys maksaa omat laskunsa ja toisaalta kuinka nopeasti sille kotiutuu rahat sen omista myyntilaskuista.
Kassan kannalta ideaalitilanne on, että yritys saa nopeasti rahansa pois myyntilaskuista, mutta pystyy pidentämään ostolaskujen maksamista niin pitkään kuin pystyy ja kehtaa.

 

Mistä yritysjohto tietää, mitä kannattaa mitata?

Kenen päässä mahtaa olla se viisaus, joka tietää, mitä on syytä mitata?
Talouden mittaristoa luotaessa on syytä tarkastella yrityksen strategiaa ja tavoitetta, joka strategiassa on määritelty.

Tarkoitan tässä kohtaa strategialla yrityksen konkreettisia tavoitteita ja konkreettisia suunnitelmia tavoitteiden toteuttamiseksi.
Startegian tarkastelu auttaa löytämään toiminnan osa-alueet, jotka ovat kaikkein tärkeimpiä tavoitteen toteutumisen kannalta.

Johtamista tukevan mittariston luominen voidaan aloittaa esimerkiksi alla olevista kysymyksistä:

 

Mikä on yrityksen strateginen päämäärä eli tavoite?

Mitkä ovat strategian toteutumisen kannalta tärkeimmät tekijät, joita tulee mitata?

Mikäli yritys tavoittelee kasvua, mitkä ovat kasvun kannalta olennaiset tekijät?

Mikäli yritys tavoittelee kannattavuuden parantamista, mitkä ovat kannattavuuden kannalta olennaiset tekijät?

 

Liikkeelle lähdettäessä on hyvä tarkastella isoja linjoja, kuten esimerkiksi myyntiä kokonaisuutena. Tämän jälkeen katse käännetään pieniin tekijöihin, joista tulokset syntyvät.

Mittaristoa luotaessa on syytä pohtia myös sellaisia yrityksen menestykseen vaikuttavia tekijöitä, jotka eivät ole suoraan numeroilla ja rahalla mitattavissa.
Tällaisia ovat esimerkiksi työhyvinvointi ja asiakastyytyväisyys.
Myös reklamaatioita on monesti syytä mitata, jotta hinnan ja laadun suhde saadaan pidettyä tasapainossa.

 

Mittariston luominen on usein talousjohtajan vastuualuetta

Asiansa osaava talousjohtaja on se taho, jonka puoleen on syytä kääntyä mittaristoa luotaessa. Mikäli yrityksesi palveluksessa ei ole talousjohtajaa, ota yhteyttä ja keskustellaan, miten voimme auttaa luomaan strategiaa tukevan taloudellisen mittariston!